Juonia jaksamisen puolesta.

Voimme ajatella jaksamistamme monellakin osa-alueella. Tiedätkö sinäkin tunteen, kun työpäivän jälkeen kotiin tullessasi jaksaisit vaikka mitä, paitsi: siivoamista, opiskelua, koiran ulkoilutusta, lastenhoitoa, ruoanlaittoa, sosiaalisia kontakteja ja pakolliselta tuntuvaa liikuntaa. Jaksat kuitenkin tästä huolimatta tehdä sitä, mikä juuri sillä hetkellä tuntuu kaikkein mieleisimmältä. Onko siis parempi valinta mennä vaistojemme mukaisesti miellyttävimmän asian perässä, vai onko meidän kuitenkin joskus otettava itseämme niskasta kiinni?

Edellinen kuulostaa toki äärimmäiseltä tilanteelta, ja toisinaan jaksamisen kamppailu saatetaankin käydä vain eri liikunnan muotojen välillä, vaikka yleinen jaksamisen tasosi onkin korkealla. Myös siivoamista voidaan pitää liikuntana, mutta se voi kuitenkin tuntua ylitsepääsemättömän vaikealta, vaikka kehossasi riittäisi virtaa jopa pienen kylän käyttöön. Näin ollen jaksamisemme ainakin tällaisissa asioissa tuntuu olevan vain oman mielemme määrittämien rajojen varassa, ja ne rajat ovat todennäköisesti ylitettävissä melko pienin ponnistuksin. Jos siis tunnet olevasi vireässä tilassa jaksaen vaikka kolmen tunnin treenit omassa lajissasi, mutta takaraivossa kolkuttava laiskuuden ääni estää sinua kasaamasta uuden Ikean lipaston, saatat kamppailla vain henkisten rajoitteiden kanssa. Jos emme koe jotain asiaa mielekkäänä, saatamme tuntea jaksamattomuuden tunteen fyysisesti koko kehossamme vailla oikeita fyysisiä kykenemättömyyden syitä.

Toisinaan olemme kuitenkin aloittaneet jaksamisemme laiminlyömisen jo päiviä tai viikkoja aiemmin. Useat lyhyesti nukutut yöt rokottavat päiviämme ja näiden rokotteiden vaikuttavat aineet kiertävät kehossamme kaikkein voimakkaimmin etenkin vähemmän miellyttävien tehtävien suunnittelemisen osa-alueilla. Väsyneenäkin jaksamme kuitenkin usein väsyttää ajatteluamme entisestään vaikkapa sosiaalisen median parissa, vaikka samalla vaivalla voisimme alkukankeuden jälkeen saattaa loppuun esimerkiksi pienen opiskeluprojektin tai muun kalenterissa vilkkuvan tehtävän. Jos kykenet harhauttamaan laiskuutesi vielä paremmin, voit jopa löytää itsesi edes pikaisen treenin parista, jonka jälkeen kykenet suoriutumaan kaikista edellä mainituista asioista paljon vähemmällä vaivalla.

Vaikka olisimme nukkuneet yömme hyvin, ja muutenkin pyrkineet ylläpitämään jaksamistamme omilla toimillamme, saatamme olla pelkästä työpäivän vaikutuksesta henkisesti väsyneitä muiden asioiden tekemiseen. Jaksaminen alkaa kuitenkin jo aamusta ja sitä on helpointa ylläpitää päivän mittaan pienilläkin tietoisilla toimilla. Mikäli olet istumatyössä, jo pienet muutokset työasennossa aineenvaihdunnan vauhdittamiseksi pitävät yllä meissä täysin erilaista vireystilaa staattisen työpäivän sijasta. Jos voit edes hetkellisesti nousta työpisteeltäsi, joka on varmaakin jo taukojen pakollisuuden vuoksi mahdollista, saatat laittaa virtaa säästöön lähitulevaisuuden varalle. Niin käänteiseltä kuin se kuulostaakin, saat näennäisesti suuremmalla virrankulutuksella itsellesi enemmän virtaa loppupäivään, ja syy löytyy muun muassa kehosi luontaisesta liikkumisen tarpeesta.

Vaikket itse tuntisikaan tarvitsevasi liikkumista työpäivän aikana ja taukojenkin viettäminen paikallaan tuntuu miellyttävämmältä, tulet suurella todennäköisyydellä sinetöimään loppupäivästäsi vähemmän aktiivisen. Vaikka et itse tuntisikaan tätä tarvetta, olet istuessa tai muussa paikallisessa asennossa omiasi häiritsemään kehosi tärkeitä toimintoja aina verenkierrosta hapenottokykyyn. Kaikkein eniten viemme jaksamiseltamme istuessamme kaiken lisäksi huonossa asennossa, painaen hengitykseemme osallistuvat ja sitä avustavat lihaksemme ahtaalle. Kokeile vaikka laittaa someniska hetkeksi juhlakuntoon henkitorven painuessa kasaan, ja yritä hengittää yhtä syvästi kuin ryhdikkäässä asennossa.

Mikä siis neuvoksi, jos tauoista huolimatta muu päivä kuluu huomaamattamme kaksin kerroin, ja löydämme itsemme voivottelemasta vaivojamme vasta päivän päätteeksi? Olet jo melko edullisessa asemassa, mikäli työsi mahdollistaa pienen liikkumisen useamman kerran tunnissa. Jos työnkuvan vuoksi paikallaan oleminen on kuitenkin välttämätöntä, alkaa asennon vaihtamisen ja esimerkiksi seisomisen mahdollistaminen nousta merkittävälle tasolle. Myös toimistotyössä on yhä useammin mahdollistettu työpisteen nostaminen riittävän korkealle, joten tällaisen mahdollisuuden ollessa avoinna on sen käyttäminen kuin rahan laittamista pankkiin. Mikäli työnantajalla ei kuitenkaan riitä sympatiaa työntekijöiden pitkäaikaisempaa jaksamista kohtaan, on parempi yrittää mahdollisuuksien mukaan rikkoa staattista asentoaan siitä huolimatta. Jo pienet koukistuneiden nivelten suoristamiset avaavat niiden väliin painuneiden nestekiertojen reitit, ja ehkäisevät pidempiaikaisia tukoksia.

Myös ruokavaliomme vaikuttaa jaksamiseemme merkittävästi. Aihealue tuntuu kuitenkin tällä hetkellä olevan julkisestikin niin henkilökohtainen ja kiistelty, että en juuri nyt paneudu siihen sen tarkemmin. Voimme kuitenkin havainnoida ruokavaliomme vaikutuksia melkein reaaliaikaisesti tunnustelemalla jaksamistamme ja muita reaktioitamme pian ruokailemisen jälkeen. Vielä ruokailemista tärkeämpänä olisi kuitenkin ylläpitää nesteytystämme, joka itsestäänselvyydeltä tuntuvanakin saattaa koitua monen pullonkaulaksi. On melko helppo päätellä, että edellä mainitut nestekiertomme häiriintyvät myös juuri sen itsensä, eli nesteen puutteesta. Kehomme on myös sisäisesti jatkuvassa liikkeessä, eivätkä myöskään sen sisäiset aineet ole pysyvästi paikallaan. Kehontoimintomme käsittävät hyvin pitkälti aineiden kulkemista kehomme kautta, ja poistumisen kannalta nestetasapainon ylläpitäminen on välttämätöntä. Pärjäämme toki pitkiä aikojakin vain minimimäärällä, mutta kolmen lasillisen päiväannoksella ei välttämättä kannata odottaa aineenvaihdunnaltaan ihmeitä.

Vaikka fyysisen aktiivisuuden lisääminen mihin tahansa aikaan päivästä tuokin meille kiistattomasti merkittäviä positiivisia vaikutuksia, koen etenkin päivän alkuun sijoitetun kehon aktivoimisen erittäin hyödyllisenä koko loppupäivää silmällä pitäen. Liikkumisen ei tarvitse olla edes hengästyttävää, eikä keston muutamaa minuuttia pidempää, sillä pääpaino on kehon toiminnan aktivoimisessa. Voit testata tätä lisäten vain viiden tai kymmenen minuutin aktiivisen jakson aamurutiineihisi. Menetelmänkin voit valita melko vapaasti, etkä tarvitse myöskään mitään välineitä. Harvalla meistä riittävän kehonpainon puuttuminen vastuksena nousee ongelmana esille, joten harjoitteena voi olla mikä tahansa itsemme liikuttamista vaativa tehtävä, jolloin sängystä vain istumaan nousemisemme katkeaa ennen alkamistaan ja saamme avattua ikkunan paremmalle jaksamiselle tulevassa päivässämme.