Havaintoja liikkeestä.

Liike mahdollistaa elämän, elämä mahdollistaa liikkeen. Elämää on myös ilman liikettä, mutta onko se meille siihen kykeneville elämisen arvoista? Kehomme on solujen yksilötasolta lähtien luotu toimimaan, tekemään ja jatkuvasti ratkaisemaan fyysisiä haasteita. Silti, niin monet meistä jättävät lahjan avaamatta, tai heittävät sen sitä arvostamatta pois. Tämä on lahja, joka arvostaa meitä vain kun mekin arvostamme sitä. Kehomme toimii yhteistyössä meidän kanssamme, mutta tämän rakkauden on oltava molemminpuolista.

Monesti saatamme ajatella itseämme kokonaisuutena, jättämättä huomioimatta mahdollisen jakauman siinä, mitä omaksi itseksemme väitämme. Oletko sinäkin joskus viettänyt pidempiä ajanjaksoja elämästäsi esimerkiksi näyttöpäätteen ääressä, ahtaen ruoansulatukseesi kaikkea sinne etäisesti sopivaa ainesta? Kehosi reagoi negatiivisesti jatkuvan staattisen toiminnan - paikallaan olemisen - sekä huonon ruokavalion vuoksi. Mielesi huutaa roskaruokaa ja kehosi huutaa apua? Se siitä kokonaisuudesta...

Älä lannistu. Mikään ei ole pysyvää, ei edes se sinun - tai minun - paikalleen kangistunut sielusi varasto. Pysymättömyydestä huolimatta vuokra-aikaa on kuitenkin toivon mukaan vielä jäljellä, joten mikset ottaisi siitä kaikkea irti. Final countdown soi jo synnytyslaitoksella, joten olit sitten minkä ikäinen tahansa, älä jätä hyvinvointiasi huomiseen. Kunnostasi ja lähtötasostasi riippumatta on tärkeintä tarkastella prosessia. Unelmat motivoivat, mutta kaikkein motivoivinta on tietää, että teet itsellesi palveluksen tämän päivän lisäksi myös huomenna. Asennoituminen on kaikki kaikessa, mutta mikä olisikaan sen miellyttävämpi suunta kuin eteen ja ylös?

Jos yhä mielessäsi liikkuu kauhukuvia liikunnasta, olet luultavasti valinnut ajatuskuvioista sen hieman kumpareisemman polun. Mikäli liikut jo nyt aktiivisesti, mutta et maista juomapullossasi olevaa vettä veren maun ylitse, olet luultavasti samassa tilanteessa. Mitä yritän tällä sanoa on se, että liikunnan tulisi olla hauskaa. Mikäli jo sana liikunta tuo mieleesi koulussa samalla nimellä salakavalasti esintyneen oppiaineen, eikä aika ole kullannut muistoja, on syytä päivittää mielikuvat ja ennen kaikkea unohtaa liikunnan ja muun elämän keinotekoinen erottelu. Lukuisat nykyaikaisen elämämme arkiset "mukavuudet" vähentävät huomaamattamme monia lajillemme hyvin luontaisia liikkumisen tapoja, joten jo pienetkin muutokset päivittäisissä toimissamme nostavat aktiivisuuttamme. En ole kertomassa tätä asiaa uutena tieteellisenä mullistuksena, vaan yksinkertaisesti nostan esiin asioita, jotka ovat niin lähellä silmiemme edessä, ettemme kykene niitä aina näkemään.

En ole itsekään oman elämäni Teräsmies, mutta minullakin on omat kryptoniittini. Idean tähänkin kirjoitukseen sain siitä, että löysin itseni nurkasta häpeämästä omaan tasooni nähden vähäistä aktiivisuuttani viimeisten viikkojen aikana.

Tästä syystä seuraavan askeleeni astunkin itselleni mieleisen aktiviteetin suuntaan. Astu sinäkin!